Huomiota kerrakseen

Aika kiinnostavaa seurata, kuinka meikäläinen ja blogini herättää ihmisissä kiinnostusta. Olen saamastani huomiosta melkein hämmentytnyt, mutta sikäli asia ei yllätä minua ollenkaan, että on melkoisen tyypillistä suomalaista käytöstä vaan olla hissukseen, itsekseen, ei mitään erikoista ja sekoittua massaan. Minä olen valinnut hieman erilaisen linjan, tosin ei se kovin radikaalilta minusta tunnu, kirjoittaa blogia. Kuka tahansa voi perustaa oman blogin ja alkaa kirjoittaa, joten siitä vaan te muutkin! Mutta ainahan se on helpompaa valittaa niille, jotka sitä tekevät, kuin perustaa itse oma foorumi ja ottaa vastaan se mahdollinen kritiikki, jota hommasta saa. Sorppa vaan kaikki keitä ärsyttää, mutta mä nyt olen ottanut linjakseni kirjoittaa tietyistä asioista ja niin myös teen.

Vihreä Lanka julkaisi kaksi viikkoa sitten haastatteluni, ja viikkoa sen jälkeen julkaistiin lehdessä erään äidin lähettämä palaute juttuun liittyen. Myös tämän viikon Langassa on kommentti minusta tehdystä haastattelusta. Emilia P. kritisoi Vihreää Lankaa palautteessaan näin: ”Toivoisin jatkossa lehdeltä pientä skarppausta tärkeiden aiheiden käsittelyyn. Nyt tuli sellainen olo, että kyse on käsittämättömän vaikeista asioista [ne joista Kemikaalicocktailissa kirjoitetaan], joita ei voi ymmärtää, ja ainoa keino on seurata Shinglerin blogista, mitä hän syö ja miten toimii”.

Ymmärrän hyvin sen, että joitakin ihmisiä kismittää se, että juuri minä saan huomiota kemikaaliaiheisilla kirjoituksillani. Kirjoitetaanhan niistä muuallakin. Kyse onkin siitä, miten kirjoittaa ja kuinka kiinnostavaksi lukija kirjoittajan tyylin ja asian kokee. Valitettavan usein näistä aiheista kirjoitetaan niin kuivakasti, että jo ekassa lauseessa nukahtaa. Minä pyrin toisenlaiseen ilmaisuun, ja juuri siksi veikkaan 11 000 ihmisen lukevan Kempparia viikottain.

En ole ainoa näistä asioista kirjoittava taho — eikä niin väittänyt Vihreä Lankakaan (ainakaan minun mielestäni), mutta ehkäpä Kemikaalicocktail on jostakin syystä tällä hetkellä kiinnostavin foorumi, jossa mm. kemikaaliasioista kirjoitetaan. Sanonpa nyt, että jos siellä on joku, joka haluaa pitää näistä asioista meteliä, niin ala kirjoittaa kiinnostavasti! Sillä ne lukijat saa mukaansa. Vähän vaivaa peliin vaan (mulla menee hommaan lähes kaikki vapaa-aika).

En väitä myöskään olevani taho, joka tietää näistä asioista parhaiten. Tiedän murusia sieltä, toisia täältä. Tiedän lähinnä niistä aiheista, joista olen kirjoittanut laajemmin, mutta on paljon sellaista arjen kemikaaleihin liittyvää, joista minulla ei ole hajuakaan! Tämä on blogi, ja blogi ei ole mikään koko Suomen yksi totuus, vaan Kemikaalicocktail on omaa zombailuani suomalaisen kuluttajan arjessa. Ei tämä ole mikään yksi ainoa paikka, josta saa kaiken mitä tarvitsee. Täältä voi saada jotain, ehkä.

Samaisessa Langan palautteessa viitattiin jutun yhteydessä olleeseen laatikkoon, jossa luki ”valmista oma kemikaalicocktail”, jossa puolestaan mainittiin, mitä kemikaaleja eri ruoka-aineista saa. Tiedoksi, että laatikko ei ollut minun laatimani, vaan lähde oli EVIRA, niin kuin latikon alla lukee. Jos asia nyt oli jäänyt jollekin epäselväksi.

Minun tavoitteeni on nostaa näitä aiheita keskusteluun ja puheenaiheiksi, ja siinä olen onnistunut ilmeisen hyvin. Mahtavaa, että porukkaa jaksaa kiinnostaa.

… ja minä jaksan kirjoittaa, siitä ei ole huolta!