Maalaushommia

Kotona on menossa remontti, ja olen pakotettu odottamaan maalin kuivumista, ennen kuin pääsen jatkamaan hommia. Luppoajan voisi tietty kuluttaa vaikka siivoamiseen, mutta se ei nyt vaan onnistu, koska huomasin Pat Thomasin Behind the Label -sarjassa käsiteltävän päivän teemaan sopivasti maaleja, nimittäin kynsilakkaa.

-kuva: theecologist.org

Löydät Pat Thomasin koko tekstin täältä, mutta tässä vapaasti suomennettuja otteita artikkelista.

Kuten täällä Kempparissakin on kerrottu, ovat ftalaatit muovinpehmennysaineita, ja — kuten Thomas muistuttaa — ovat ne hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja.

”Studies have linked phthalates to early puberty in girls and low sperm counts in men. Environmental campaigners believe phthalate exposure may contribute to the rising number of uterine problems in women and testicular cancer in men as well as reproductive abnormalities such as hypospadias in male children. It may also be one of the contributing factors to the rise in infertility in both men and women”.

Luonnokosmetiikkabrändien kynsilakatkaan eivät ole sertifikaattien vaatimuslistoja täyttäviä, mutta ftalaatteja ne eivät sisällä. Ftalaatteja vältteäevän on siis sikäli fiksumpaa valita kynsiinsä luonnonkosmetiikabrändien kynsilakkaa, kuin käyttää tavanomaista. Itse olen vähentänyt kynsilakan käyttöä, mutta käytän silti toisinaan luonnonkosmetiikalakkoja. Olen löytänyt esimerkiksi tosi hyviä punaisen ja violetin sävyjä Santen valikoimasta, mutta esimerkiksi mustaa ei luonnonkosmetiikkabrändeiltä saa. Muistan tosin nähneeni viime Kauneus ja terveys -messuilla Couleur Caramelilla mustan (tai tummanharmaan) lakan, mutta se, onko siinä ftalaatteja, se pitäisi kyllä tarkistaa esikseen. En ole asiasta aivan varma.

Pat Thomas mainitsee tekstissään erityisesti dibutyyliftalaatin (toivottavasti suomennokseni on oikein, dibutyl phthalate siis), joka on pitkään ollut yleinen kynsilakkojen raaka-aine. Dibutyyliftalaattien (DBP) käyttö kosmetiikassa on EUn sisällä nykyään kielletty, mutta tästä huolimatta sitä löytyy silti ajoittain kosmetiikkatuotteista. Todettakoon tässä kohdassa, että raskaanaolevien kynsilakan käytöstä on aika ajoin varoiteltu, joten jos olet paksuna ja haluat lakata kyntesi, ehkä on fiksua suosia luonnonkosmetiikkalakkoja (jos niitäkään).

Kynsilakoissa on myös formaldehydiä. ” Formaldehydi on mutageenista ja aiheuttaa nenäsyöpää rotilla. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n arvion mukaan formaldehydi on syöpää aiheuttava ihmisessä”, todetaan OVA (=Onnettomuuden vaara aiheuttavat aineet) -ohjeissa. Haastatellessani Rita Stiensiä vuonna 2008 kysyin häneltä, mitä kosmetiikan raaka-aineita hän ei missään nimessä käyttäisi. Hän mainitsi yhdeksi juuri formaldehydin.

Pat Thomas muistuttaa lisäksi artikkelissaan, että kynsilakoissa on myös tolueeniyhdisteitä, nitroselluloosaa (lue lisää tältä) ja synteettisiä väriaineita, joilla voi olla karsinogeenisiä vaikutuksia ja että kynsilakoissa käytetään nykyään jopa teflonia. Hämmentävää.

”Teflon belongs to the same family of perfluorinated chemicals as Scotchguard and a range of other fabric treatments such as Stainmaster and Gore-Tex. Perfluorinates are considered carcinogens, reproductive toxins and immune system toxins.

Että tällaista tänään. Kynsilakkateemaan pitää kyllä vielä palata. Itseäni kiinnostaa etenkin se, mitkä ovat ne luonnonkosmetiikkakynsilakkojen raaka-aineet, jotka estävät tuotteita sertifioitavan. Palaan siis tähän myöhemmin. Nyt hengityssuojain naamalle ja takaisin maalaushommiin!