Juupas eipäs
Törmäsitte ehkä tuttuun naamaan aamun NYTissä. Pakko jatkaa haastattelun aihetta täälläkin, sen verran herkullinen se on.
-kuva: Pirita Särmä/ HS
NYTin juttu käsittelee superfoodeja, joista olen kirjoittanut jo sen verran, että taidatte mielipiteeni tietääkin (mutta aiheesta on käynnissä kiinnostava keskustelu Uudessa Mustassa!).
Haluan tässä blogauksessa keskittyä luomuun ja NYTin haastattelun kyljessä olevaan lauseeseen ”Luomun korostaminen on erikoista, sillä ravintotieteellisesti luomulla ja tavallisesti kasvatetulla elintarvikkeella ei ole havaittu eroja” sanat ovat dosentti Marina Heinosen suusta.
Väittämä on sikäli kiinnostava, että luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta tavanomaiseen nähden on olemassa erittäin vakuuttavia ja vahvoja tutkimuksia (eikä ainoastaan minun mielestäni, vaan myös esimerkiksi samaisen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja elintarviketurvallisuusvirastojen mielestä).
Luomun ravitsemuksellisuuden paremmuuden tavanomaiseen nähden, sekä luomun turvallisuuden ja laadun todistavista tutkimuksista suurin on pari vuotta sitten julkaistu, maailman suurin koskaan toteutettu luomun terveellisyys- ja turvallisuustutkimus, QLIF-tutkimus (QualityLowInputFood), joka toteutettiin 31 eri maan yhteistyönä, vuosina 2004-2009. Tutkimus rahoitettiin EUn toimesta (18 miljoonaa euroa) ja se toteutettiin mm. eri maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimesta.
QLIF on erittäin laaja ja monia raportteja sisällään pitävä tutkimus, tässä muutama tulos, jotka Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Jukka Rajala minulle pointtasi (haastattelin miestä tänään aamulla):
1. Pikkulasten allergiat. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että pikkulapsilla, joiden äidit olivat käyttäneet odotus- ja imetysaikana luomumaitoa, esiintyi kolmanneksen vähemmän ihottumia, kuin muilla lapsilla. Tutkimus oli osa laajempaa pikkulapsitutkimusta, ja tutkimukseen osallistui yli 2500 lasta.
Haastattelin aamulla myös NYTin jutussa haastateltua Heinosta, joka totesi kohdan yksi tutkimustulokset kuullessaan, että tutkimustulos liittyy ennemminkin siihen, että luomuamaitoa ei ole homogenoitu, kun taas tavallinen maito homogenoidaan. Heinosen mielestä maidon luomuudella ei ole vähentyneen ihottumariskin kanssa mitään tekemistä. Hän suositteli minua soittamaan Valiolle, että sieltä osataan varmasti vastata.
2.Rasvahappokoostumus. Osana QLIFiä, niinikään Englannissa, tutkittiin myös luomumaidon rasvahappokoostumusta. Tutkimuksessa havaittiin, että luomumaidon rasvahappokoostumus on huomattavasti tavallista maitoa terveellisempi. Luomumaidossa on terveellisiä Omega-3 -rasvahappoja jopa 60% enemmän kuin tavallisessa maidossa. Tässä lainaus loppuraportista:
”The results showed that organic food production methods resulted in (a) higher levels of nutritionally desirable compounds (e.g., vitamins/antioxidants and poly-unsaturated fatty acids such as CLA and omega-3) and (b) lower levels of nutritional- ly undesirable compounds such as heavy metals, mycotoxins, pesticide residues and glyco-alkaloids in a range of crops and/or milk. In the case of milk, nutritionally desirable compounds were up to 70 pct higher in organic samples”.
Ja taas Heinosen vastaus: ”Eihän kyse ole siitä että maito on luomua, vaan siitä ravinnosta, jota ne lehmät on syöneet”. Eli siis ni-men-o-maan luomuravinnosta! Kyse on nimenomaan siitä, mitä eläimet syövät. Sana luomu tarkoittaa nimenomaan sitä ravintoa, mitä eläimille annetaan ja niitä kasvuolosuhteita, joissa kasvikset ja eläinten rehut kasvatetaan.
Heinonen perustelee, että ”kyllä tavallistenkin lehmien rehuun voidaan lisätä aineita, jotka parantavat maidon omega-3 -koostumusta”. No niin voidaan: tavallisten lehmien rehuun voidaan lisäillä ihan mitä halutaan, mutta luomulehmien rehuunpa ei voida. Palaan tähän asiaan pian omassa postauksessaan.
Tämä keskustelu on kaiken kaikkiaan erittäin kiinnostava, ja tähän palataan myöhemmin myös edellämainittujen asiantuntijoiden haastattelujen muodossa.
Entäpä luomun kemikaalijäämät sitten? Tässä otteita QLIFin loppuraportista: ”Many nutritionally undesirable compounds are found in lower levels in organic foods than in conventional ones”.
”The positive findings on the quality and safety of organic foods might be the reason why a majority of European baby food producers already shifted to processing organic raw materials”.
Puhuin luomun terveellisyysväittämiin skeptisesti suhtautuvan Heinosen kanssa myös kasvisten kemikaalikuormasta ja Heinonen totesi, että jos kasviksissa on kemikaalijäämiä, ovat syynä esimerkiksi liikenteen raskasmetallipäästöt ”sieltä ne tulevat”. Torjunta-aine tai muista kemikaalijäämistä kasviksissa ei hänen mukaansa ole näyttöä. Häh?
Olen todella hämmentynyt. Julkaisin syksyllä 2008 tekstin Kemikaalijäämiä ruoassa enemmän kuin koskaan, ja blogauksessa viittaan PAN Europen (Pesticide Actin Network) raporttiin, jonka mukaan syömme tahtomattamme ja tietämättämme jo 354 erilaista kasvinsuojeluainetta. Tässä lainauksia lokakuussa 2008 julkaisemastani tekstistä:
”Euroopan alueella myytävistä hedelmistä, vihanneksista ja aamiaismuroista jo lähes puolet sisältää kasvinsuojeluaineita – määrä on huomattavasti korkeampi kuin vain 5 vuotta aikaisemmin”. Huomautus: kasvinsuojeluaine on teollisuuden nimi torjunta-aineille. Synonyymejä siis.
”Yleisimmistä ravintoketjussa tavattavista kasvinsuojeluaineista viisi on luokiteltu karsinogeeneiksi, mutageeneiksi tai hormonihäiritsijöiksi. Ensimmäistä kertaa historiassa yleisimpien ruoasta löytyvien kasvinsuojeluaineiden joukosta löytyy imidacloprid – kemikaali, joka on Ranskassa kielletty suurten mehiläiskatojen vuoksi. Muistat ehkä mediassa käytyä ihmettelyä siitä, mistä mehiläisten äkilliset katoamisen johtuvat? Tätä kemikaalia pidetään yhtenä syypäistä ja siksi se on Ranskassa kielletty”.
”Suurimmat kemikaalimäärät löytyvät: viinirypäleistä, banaaneista ja paprikasta”.
”Kemikaalinhuuruiset tulokset saatiin vain muutamaa päivää ennen EUssa valmisteltavaa uutta kasvinsuojeluainelainsäädäntöä (joka mm. sisälsi ehdotuksen haitallisimpien kemikaalien eliminoimisesta ruoantuotannossa), mutta tulokset eivät melko varmasti päätöksentekoa hetkauta: kasvinsuojeluaineteollisuus on suuri bisnes, joka ainakin toistaiseksi polkee tämän kaltaiset tutkimustulokset jalkoihinsa”.
”These are the worst pesticide results we’ve ever seen’, said Elliott Cannell, Coordinator of PAN Europe. ‘A record proportion of fruits and vegetables are contaminated, while 23 pesticides were detected at levels high enough to present an acute risk to public health – according to the EU’s own risk calculations.’
-lähde PAN Europe
Sekä Helsingin yliopiston Marina Heinosta että Ruralia-instituutin Jukka Rajalaa tulette varmasti vielä kuulemaan. Tämä blogaukseni olkoon vain keskustelun avaus.
QLIFin lisäksi toinen varsin pätevä ja asiantunteva tutkimus on tehty Ranskan elintarviketurvallisuusviraston toimesta, tähän tutkimukseen viittasin jo viime syksynä. Tulokset kertovat muun muassa seuraavaa:
1. Luomuelintarvikkeet sisältävät tavanomaisia elintarvikkeita vähemmän torjunta-ainejäämiä ja nitraattia, jonka on osoitettu aiheuttavan terveydellisiä haittoja kuten diabetesta ja Alzheimerin tautia. Nitraatista olen kirjoittanut aikaisemminkin.
2. Luomutuotteiden ravintoainetiheys on suurempi ja luomukasvisten kivennäispitoisuudet ovat tavanomaisia kasviksia korkeampia (mm rauta, magnesium).
3. Luomuvihannekset, -marjat ja -hedelmät sisältävät enemmän antioksidantteja (esim. fenoleja ja salisyylihappoa), jonka puolestaan tiedetään suojaavan syöviltä, sydänsairauksilta ja monilta muilta sairauksilta.
4. Luomueläintuotteissa on enemmän monityydyttämättömiä rasvahappoja, joka suojaavat mm sydän- ja verisuonisairauksilta.
5. Joidenkin luomuvihannesten C-vitamiinipitoisuudet näyttävät olevan tavanomaista korkeampia.
-lähde: http://swroc.cfans.umn.edu/organic/ASD_Lairon_2009.pdf
”Luomuelintarvikkeet ovat valtaosin vapaita torjunta-ainejäämistä (94-100 prosenttia puhtaita). Luomuvihannekset sisältävät keskimäärin noin 50 prosenttia vähemmän nitraattia kuin tavanomaiset vihannekset”.
-lähde: kts. edellinen linkki
Ei ole todellakaan ihme, ettei luomu breikkaa isosti Suomessa (vaikkakin sen myynti koko ajan kasvaa, joskin hitaasti), kun tutkijatkin viittaavat (ja uskovat!) keskenään täysin erilaisiin tutkimuksiin.
Toimittajana minun on vaikea olla ottamatta tosissaan EUn QLIF-raporttia, joka kuitenkin on maailman suurin lajissaan toteutettu tutkimus. Enkä minä Ranskan elintarviketurvallisuusvirastin raporttiakaan ihan olan kohautuksella voi sivuttaa. Sitäpaitsi molemmissa tutkimuksissa on taustalla erittäin laaja lähdeaineisto ja vertailumateriaali, joten tulokset ovat luotettavampia kuin jonkun yksittäisen firman tuottama tutkimus.
Näitä ”luomu ei ole tavallista terveellisempää” -tutkimuksia on tietenkin määrällisesti enemmän, mutta tutkimusten määrää en tässä kohtaa käyttäisi mittarina tiedon luotettavuudesta, sillä onhan se nyt selvää, että tavanomaisen maatalouden puolella on enemmän rahaa ja resursseja haluttujen tutkimustulosten aikaansaamiseksi kuin luomupuolella. Kaiken takana on myös politiikka ja monet taloudelliset intressit ja kytkökset, ja jossakin siellä seassa on ihan hyvää tutkimustulostakin.
Suosittelen tutustumaan QLIF-tutkimuksen loppuraportteihin täällä.