Kuusenkorvike

Hmm.. Kai vielä välipäivinä saa blogata jouluaiheista?

Lähes kaikilla meistä on jonkainlaisia jouluperinteitä, monille joulukuusi on yksi tärkeimmistä. Itsellenikin kuusi — etenkin sen tuoksu — luo nostalgisen joulufiiliksen, joka aina palauttaa mieliin lapsuuden jouluaattoillat. Kuusiperinteellä on kuitenkin myös toinen puoli: onko fiksua kaataa kasvuvaiheessa oleva kuusi vain parin päivän tähden koristamaan omaa olohuonetta? Etenkin kerrostalokämppiin hankittujen, pienten kuusenalkujen, soisi mielummin vielä kasvavan metsässä monia vuosia.

Ymmärrän täysin, että suurin osa suomalaisista haluaa kotiinsa joulukuusen, mutta jos olet avoin vaihtoehdoille, kokeilepa ensi vuonna joulukuusen korvaamista jouluoksilla.

Kuvan jouluoksa on itämaishenkinen, toki jouluoksa voi olla perinteisempikin, ja tietenkin se voi olla vaikka sen perinteisen kuusipuun oksa, tai muutama. Näin kotiin saa tutun joulutuoksunkin! Kuinka monta pientä asuntoa koristaisikaan yhden ainoan kuusen oksilla?

Onko isompien kuusten kaataminen joulua varten sitten yhtään sen ekologisempaa, kuin niiden minikokoisten, cityasuntoihin tarkoitettujen kuusenalkujen? En osaa sanoa, tuskinpa, mutta mitä isompi kuusi, sen kauemmin se on sentään saanut kasvaa. Tätä aihetta pitäisikin tutkia syvemmin!

Omassa lapsuudenkodissani kuusi kaadetaan aina omasta metsästä, ja kuusi pyritään valitsemaan siten, että se on metsänhoidollisesti fiksu valinta. Kuusi myös käytetään joulun jälkeen polttopuiksi. Kuusen havut käytetään pihan kukkaistutusten päällä, kasveja suojaamassa. Kuusesta on siis muutakin iloa kuin ainoastaan ne pari iltaa siinä olohuoneen nurkassa.

Oman kaksiomme koristelin kynttilöin, isoisältä perityillä joulukoristeilla ja jouluvaloilla, enkä oikeastaan kaivannut kuusta sen kummemmin, mutta lapsuudessa joulu ei kyllä olisi ollut sama, ellei joululahjoja olisi saanut kaivaa metsältä tuoksuvan kuusen alta…