Menu

Pysäkillä

Olen jo melkoisissa talvifiiliksissä. Kuinka kauniilta näyttääkään talvinen Helsinki, kun se odottaa kevättä lumipeitteen alla – no okei, perjantaihin asti. Sitten kaikki onkin taas loskaa ja vettä. Mutta iloitaan nyt toistaiseksi!

Eilen odottaessani raitiovaunua, totesi eräs pysäkillä seisseistä naisista toiselle:
– Ihanaa eiks ookki, lunta!
Tämä toinen nainen totesi hieman hämmentyneenä ja epävarmana – häntä sentään puhutteli aivan ventovieras ihminen:
– Onhan se ihan hienoa juu…
Nainen selvästi hämmentyi siitä, että häntä puhutteli joku tuntematon, mutta jatkoi silti hetken kuluttua jutustelua mielellään. Minäkin sitten otin osaa keskusteluun, jonka jälkeen eräs mieshenkilö totesi:
– Viimeksi ihmiset puhuivat toisilleen pysäkillä kun Virén voitti.
-kuva täältä
Tämän jälkeen naureskelimme autoilijoille, joiden menopelit olivat epätoivoisen syvällä lumessa. ”Meidän porukka” sai sentään etuoikeuden matkustaa raitiovaunulla. Keskustelu käytiin siis Suomessa, toisilleen vieraiden ihmisten kesken, marraskuussa ja ruuhka-aikaan! Hämmentävää.
Olin ihan muikeana astuessani ratikkaan: ihan kuin meillä sporan odottajilla olisi ollut oma salakerho. Kyllä sitä ihminen saa kiksejä pienistä asioista.