Lasinen tuttipullo ehkä terveysteko
Kempparissa on sivuttu useaan otteeseen pakkausmuovia ja sitä kuinka elintarvikemuoveista irtoaa kemikaaleja pakkauksen ruokaan tai nesteeseen. Yksi tällainen muovipullosta nesteeseen irtoava kemikaali on Bisfenoli A. Tätä kemikaalia käytetään tietyissä muovilaaduissa ja ainetta löytyy esimerkiksi monista tuttipulloista. Kemikaalin ympärillä on rapakon takan miltei sota käynnissä: mielipiteet ja tutkimustulokset ovat vahvoja niin puolesta kuin vastaankin. Osviittaa kemikaalin väitetyistä negatiivisista terveysvaikutuksista antaa se, että esimerkiksi Wal-Mart-ketju on vetänyt Kanadan markkinoilta kaikki tuttipullot, joiden muovissa on käytetty kemikaali Bisfenoli Ata. Miksi?
Aineen on tutkimuksissa havaittu liukenevan nesteeseen ja on myös saatu osviittaa sen hormonihäiritsijä-ominaisuuksista. Sen on havaittu kasvattavan rinta- ja eturauhassyöpäriskiä sekä vähentävän siittiöiden määrää spermassa. Muistatte ehkä blogaukseni siitä, kuinka Tanskassa on otettu vakavasti sperman laadun heikkeneminen?
Ihmisistä (en valitettavasti muista oliko kyse lapsista vai aikuisista) on löydetty suurempia pitoisuuksia Bisfenoli Ata kuin mikä eläinkokeissa on aiheuttanut koe-eläimille syöpää. Tätä kemikaalia siis päätyy ihmiselimistöön, siitä ei tarvitse kiistellä. Miten se vaikuttaa elimistössä, siitä kiistellään. EU:ssa aine ei ole kielletty ja sitä pidetään turvallisena, mutta Kanadassa aine on ainakin tuttipullojen valmistusaineena kielletty.
Muovi on helppo aine: muoviastia ei hajoa tai kolhiinnut pudotessaan, muovi taipuu muotoon kuin muotoon, se kestää ikuisesti ja se on halpaa. Elintarvikemuovit ovat puolestaan meille käyttäjille hankala juttu, koska niitä on niin monia erilaisia. Osa on suuniteltu mikronkestäviksi astioiksi, osa ei kestä kuumentamista ollenkaan ja sulaa tai pehmenee jo pienessäkin lämpötilan nousussa. Osassa voi säilyttää elintarvikkeita, mutta monissa ei pitäisi. Ihmiset saattavat heittää mikroonkin muovia, joka ei sitä kestä tai laittaa kuuman leivän (vaikka uunikuuman, vastaleivotun sämpylän) muovipussiin, joka pehmenee tai jopa osittain sulaa lämpötilan vaikutuksesta. Muovin kanssa on oltava tarkkana.
Oletko noteerannut, että vauvanruoat myydään aina lasiastioissa, eikä koskaan muovipakkauksessa? Tämä johtuu siitä, että vauvanruokiin ei lisätä kemikaaleja (esimerkiksi säilöntäaineita) ja jotta tuote säilyisi, on se pakattava säilyvyyssyistä lasiin. Lasista ei myöskään irtoa kemikaaleja ruokaan: kaikki raja-arvot ja saantimäärät ovat tietenkin vauvojen kohdalla supertarkka juttu.
Lasi on tuttu ja turvallinen valmistusaine, joka on myös 100% uudelleenkäytettävä: lasia voi uusiokäyttää rajattomasti. Lasi on ekologinen valinta, mutta vaatiihan se tietenkin enemmän tarkkaavaisuutta kuin muovi, etenkin jos kyseessä on tuttipullo. Lasituttipullossa on kuitenkin etunsa: lasista materiaalina tiedetään paljon ja sen kohdalla voi todeta, ettei siitä 100% varmuudella irtoa mitään siinä säilytettävään elintarvikkeeseen tai nesteeseen, eikä lasipullon valmistuksessa käytetä kemikaaleja, esimerkiksi ftalaatteja.
Osallistuin tänään aamulla luennolle, jonka päätteeksi osallistujat saivat mallikappaleet O-I-nimisen valmistajan lasituttipullosta. Boksissa on myös kaksi muuta lasiastiaa ja muistitikullinen tietoa blogaukseni aiheesta. Itselläni ei tuttipullolle ole tarvetta, mutta monella teistä ehkä on, joten arvon boksin teidän lukijoiden kesken. Mahdollisuutesi saada pikkuisellesi lasituttipullo on aika ainutlaatuinen, koska lasisia tuttipulloja ei myy Stockmann, eivät päivittäistavaraketjut, eikä edes Ruohonjuuri! Stockalla sanottiin minulle ”Ei niitä enää myydä juuri missään…”. Teki mieleni sanoa hänelle: ”niitä ei vielä myydä juuri missään”.
Voit osallistua arvontaan vuorokauden ajan, arvonta sulkeutuu lauantaina klo 12:00. Osallistumiseksi riittää oma nimi tai nimimerkki. Kaikki, jotka linkittävät tämän jutun blogiinsa tai www-sivulleen, osallistuvat lisäksi toiseen arvontaan, jonka palkinnon kerron ensi viikolla – ja niitä palkintoja on kaksi! Tuttipulloboksin tuotteet ovat niin ihania, että jo melkein näiden takia tekee mieli saada oma vauveli, jolle voisi valmistaa ihania luomuherkkuja ja säilöä niitä lasipurkkeihin… Onnea arvontaan!
Todettakoon vielä, että kyllä, luento jolle osallistuin oli näiden lasituotteiden valmistajan järjestämä. Ja tietenkin he olivat paikalla boostaamassa omaa asiaansa. Olen kuitenkin erilaisia juttuja tehdessäni lukenut muoveista ja kemikaaleista paljon tietoa vuosien mittaan, eikä ole mitenkään uusi tai tuore tieto, että muoveista liukenevista kemikaaleista ja niiden kertymisestä elimistöön ja niiden terveysriskeistä varoitellaan. O-In edustajat totesivat myös, että vaikkei heidän tuotteitaan vielä markkinoilta saakaan, suosittelevat he hankkiutumaan muiden valmistajien lasituttipullojen käyttäjiksi (tai siis ette tee vaan ne vauvat 🙂 Paikalla oli myös ravitsemusterapeutti Riikka Haikonen, joka kertoi erittäin kiinnostavaa asiaa raskausajan ravinnosta ja siitä, kuinka Yhdysvalloissa raskautta suunnittelevat naiset hankkiutuvat elimistön myrkyn- ja muovinpoistoihin. Huh!
Tätä kaikkea tietenkin voi ihan vapaasti pitää ”turhana hössötyksenä”, mutta sitten kun kyseessä on oma vauva ja vaihtoehtona on 100% mitään itsestään luovuttamaton lasi ja muovipullo, josta jo tiedetään irtoavan kemikaaleja, kumman valitsisit, kun kerran voit itse valita?
Psst… Jos muuten löydät lasisia tuttipulloja esimerkiksi jostain lastentarvikeliikkeestä, vinkkaa ihmeessä juttuni perään.