Lempiravintolan hellässä huomassa

Kulunut viikko on ollut työntäyteinen ja toki antoisa, mutta myös hieman masentava. Kuten muutama blogaus takaperin kirjoitin, olen tällä viikolla ollut äärimmäisen turhautunut, mutta samalla pitää muistaa, että maailman muutoksen tekevät yksilöt, joten mitä tässä valittamaan, hommiin vaan!

Tein eilen parhaani unohtaakseni maailman kamaluudet, siihen on onneksi olemassa muutama tehokas keino:
1. Mökki + multa + kasvimaa
2. Ystävien ja rakkaimpien luova, innostava ja hauska seura
3. Hyvä ruoka

Olo helpotti heti! Hyvä ruoka tarkoittaa taas lempiravintolaani ja koin myös tällä kertaa velvollisuudekseni kuvata Raku Yan sekä sen ihanat ruoat, joten tämä postaus sisältää paljon kuvia tästä ihanasta keitaasta Helsingin kauppatorin kupeessa.

Raku Yassa kaikki on hyvää, mutta etenkin misokeitto on namia. Itseasiassa en ole Suomessa tämän veroista misokeittoa missään saanut, joten suosittelen kokeileman. Keitossa on shiitakesieniä ja jotain muita japanilaisia sieniä, joiden maku täydentää mainiosti keittoa. Olen myös kerran saanut RakuYassa misokeiton, jonka seassa oli hieman sakea – se, jos jokin, menee suoraan ihmisen sieluun! Olin lähellä juosta keittiöön halaamaan kokkia, mutta pitäydyin sitten looshissa… Japanilainen ruoka on täydellinen nautinto kaikille aisteille.

RakuYan listalla on mainioita liha- ja kasvisruokia, kanssaruokailijat kehuvat niitä aina, mutta itse syön aina sushia, eli nigireitä ja makeja. Makirullat ovat siis merilevään käärittyä riisiviinietikkariisiä ja erilaisia täytteitä ja nigirit ovat pieniä riisikököjä, joiden päällä lepää pala raakaa kalaa. En tiedä, montako lohinigiriä voisin kerralla syödä, luulisin että 100 menisi kevyesti.

Tilasin siis parin tavallisia lohinigireitä ja tarjoilijan suosituksesta parin kevyesti, pinnalta kypsennettyjä lohinigireitä, joiden päällä oli kevyesti majoneesia. Aivan huisin hyvää. Tällä kertaa oheen valitsin california-rollsit, jotka eroavat muista makirullista siinä, että merilevä on niiden sisällä, ei ulkopinnalla. Todella herkullisia! Mieheni tilasi muuten saman satsin kuin minäkin, mutta rullina ovat rakumakit, eli raputäytteiset merilevärullat.

Jouduimme odottamaan ruokiamme harvinaisen kauan, mutta fiksuna ravintolana Raku Ya korvasi odottelua japanilaisilla herkuilla, joten asiakkaat lähtivät tyytyväisinä. Juuri näin sen kuuluu mennä.

Raku Yaan pääsee varmimmin varaamalla pöydän etukäteen ja jos on ajoissa liikkeellä, on mahdollista varata yksi paikan ihanista loosheista. Niiden uumenissa menee helposti kolme tuntia. Paikan sisustus on korkeatasoinen ja genrelleen uskollinen, silti kekseliäämpi kuin muut japanilaiset Helsingissä. Looshien vieressä on pieni puro, ravintolan aulasta kävellään puisen sillan yli pöytiin ja japanilainen yksityiskohta löytyy myös vessasta: kivi käsienpesualtaassa. Kaunista.

Olen yhä pettynyt Euroopan ankeaan jätteentäyteiseen ja hiilidioksidia pursuavaan tulevaisuuteen, mutta aurinko ja iltapäivällä luvassa oleva Regina-yhtyeen keikka sekä kohta tapahtuva levykauppavisiitti jatkavat siitä, mihin Raku Ya jäi. Jos muuten joku on illalla lähdössä ulos, suosittelen Kaapelitehdasta. On taas se aika vuodesta, että Shadowplay esiintyy. Olen erityisen kiintynyt yhtyeen komeaan kitaristiin 😉 Aurinkoista viikonloppua!