Menu

Kenkäharmi

Olen suutarien vakioasiakas. Fiksautan kenkiäni monta kertaa vuodessa ja käytän samoja popoja vuosikaudet. Ekologista ja työllistävää. Voi kunpa uusia, nuoria suutareitakin ilmestyisi katukuvaan, sillä tällä hetkellä alan ikärakenne on sellainen, että tulevaisuudessa meillä kenkäfriikeillä ei ole suutarin suutaria.

Sen lisäksi, että vanhoja kenikä pitää välillä korjauttaa, täytyy nykyään kaikkiin uusiinkin kenkiin laitattaa uudet korkolaput heti ostohetken jälkeen, jottei kenkä tallaannu pilalle. Uskon monen teistä jo olevan tästä tietoinen, mutta koska aina toisinaan kuulee naisten ihmettelevän, miksi korko tallaantuu rikki heti kättelyssä, ajattelin alleviivata. En ymmärrä, mikseivät kenkävalmistajat enää näe laatua myyntivalttina. Kun siihen kenkään kerran laitetaan korkolappu, eikö se samalla kannattaisi tehdä hyvin? Tai jättää vaikka kokonaan ilman korkolappua sitten. Grr. Kenkien hintaan pitää nykyään aina laskea päälle korkolappujen hinta.

Arvioisin käyttäväni suutaria yhteensä ehkä 8 kertaa vuodessa. Viimeksi yritin epätoivoisesti saada eloa mummon vanhoihin nahkasandaaleihin. Bongasin ne mummolan vaatekaapin peränurkasta ja sinne ne olisi pitänyt jättää. Mutta kun ne olivat mustien pillifarkkujen kanssa täydelliset! Eivät ole enää.

Vein popot siis suutarille alunperin, koska kengän pohja oli murentunut. Kysyin suutarilta, onko mitään tehtäsvissä ja mielestäni suutarin ammattitaidolla hänen olisi pitänyt tietää, että ei ole! 12 euroa maksoin uusista korkolapuista, jotka kylläkin toimivat kengässä moitteettomasti, mutta koko muu kenkä sitten hajosikin korkolapun ympäriltä. Joskus vaan ehkä pitäisi investoida mielummin uuteen.