Chian siemeniä vain 1 rkl / vrk. Miksi?
Minun piti vain nopeasti julkaista blogissa uusi aamiaisreseptini, joka perustuu chian siemenille, mutta kas, vierähtipä sitten neljä tuntia kun tajusin, että EU suosittaa päiväannokseksi vain yhden ruokalusikallisen chian siemeniä. Miksi ihmeessä? Chian siemenethän ovat ihan superterveellisiä!
Kuva: theepicseed.com
Itselläni on kotona CocoVin chiaa ja lafkan saitilla kerrotaan chiasta näin:
Chian siemenillä on pitkä historia ihmisravintona, alkaen muinaisesta Meksikosta n. 2600eaa. Amarantti, pavut, chia ja maissi muodostivat pääosan atsteekkien ja mayojen ruokavaliosta kun Columbus saapui Uuteen Maailmaan. Vielä nykyäänkin sitä käytetään ’chia fresca’ juomassa joka on käytössä Meksikossa, Keski-Amerikassa, Kaliforniassa ja Arizonassa.
Chian siemen sisältää n. 40 % kasviöljyjä, arviolta 20 % proteiineja eikä yhtään kolesterolia. Siemen koostuu merkittävistä määristä kuituja, antioksidantteja ja vitamiineja (A, B1, B2, B3) sekä lisäksi mineraaleja kuten kalsium, rauta, sinkki yms. Tuotteen tärkein ominaisuus on sen sisältämän öljyn Omega-3 pitoisuus, jota on enemmän kuin kalassa tai muissa jyvissä tai siemenissä. Omega-3 öljyt ovat tärkeässä roolissa vitamiinien ja muiden rasvojen liukenemisessa. Toinen hieno ominaisuus on chiasiemenen sisältämät ravintokuidut. Se sisältää n. 38 % hiilihydraatteja (30 % liukenemattomia, 3 % liukenevia ja loput aminohappoja). Korkea kuitupitoisuus sekä niiden hyvä nesteenimeytymis- ominaisuus (10 kertaa oman painona verran), auttaa painonhallinnassa sekä useissa ruoansulatusvaivoissa.
Lähde (myös kuva): Cocovishop.com
Chian siemenet sisältävät enemmän omega-3:sta kuin lohi, paljon antioksidantteja ja mineraaleja, proteiinia, kuitua… Monet urheilijat vannovat chian nimeen ja esimerkiksi juoksija Christopher McDougall, bestsellerin Born to Run kirjoittaja toteaa BBC:n haastattelussa näin:
”If you had to pick just one desert-island food, you couldn’t do much better than chia, at least if you were interested in building muscle, lowering cholesterol, and reducing your risk of heart disease; after a few months on the chia diet, you could probably swim home,” McDougall adds.
Lähde: bbc.com
Juhana Harju puolestaan kirjoitti blogissaan viime vuonna näin:
… Lisäksi chia-siemenissä on huomattavan paljon kalsiumia (631 mg/100 g), mangaania (2,2 mg) ja fosforia (948 mg/100 g).
Chia-siemenissä on hyvää myös se, että niihin ei liity vastaavia kysymyksiä runsaan käytön haitallisuudesta kuin pellavansiemeniin tai auringonkukansiemeniin. Esimerkiksi Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA on arvioinut chia-siementen olevan turvallisia (EFSA 2009).
Chia-siemenissä on runsaasti polyfenoleita: klorogeenihappoa, kaffeiinihappoa, kversetiiniä ja myrisetiiniä. Nämä suojaavat hyvin chian omega-3-rasvahappoja ja toimivat myös ihmisen elimistössä hyvinä antioksidantteina. Chia-siementen ORAC-arvo on korkea: 11 100. Se on heikompi kuin saksanpähkinöillä mutta parempi kuin hasselpähkinöillä.
Chia-siemenillä voi parantaa elimistön rasvahappoprofiilia: niitä syömällä plasman alfalinoleenihapon ja ehkä myös EPA:n määrä kohoaa.
Chia-siementen syöminen on tyypin 2 diabeetikoilla tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa alentanut sydäntaudin riskitekijöitä, kuten systolista verenpainetta, tulehdusarvo CRP:tä sekä von Willebrand -tekijää (sen korkea arvo voi lisätä veritulppariskiä). Siten Chia-siementen voi ajatella olevan erityisen hyödyllisiä diabeetikoille.
Lähde: aamiainenruohikolla.blogspot.fi
Kalifornian lomallani, kahlatessani Whole Foodsin hyllyjä suurennuslasilla, huomasin chian olevan rapakon toisella puolella todella iso trendi (lue blogaukseni huhtikuulta). Etenkin siksi Helsingin Sanomien juttu, jonka mukaan chian siemeniä saisi syödä vain ruokalusikallisen päivässä ja toisaalta käyttää vain leipätuotteisiin (?), kiinnitti huomioni:
Nainen osti kaupasta chian siemeniä. Hän aikoi tehdä niistä voimahyytelöä, jota oli maistanut terveysmessuilla. Pussissa kuitenkin luki, että chian siemeniä saa käyttää vain leipään. Miksi?
”Chian siemen on uuselintarvike, jolle on annettu myyntilupia erilaiseen käyttöön”, kertoo Eviran ylitarkastaja Sanna Viljakainen.
Joidenkin tuottajien siemeniä saa käyttää leivissä. Toisten tuottajien siemeniä saa olla leivonnaisissa, aamiaisviljoissa ja siemensekoituksissa.
”Joidenkin tuottajien siemeniä saa myydä myös sellaisenaan valmiiksi pakattuna, kunhan pakkauksessa kerrotaan, ettei päiväsaanti saa ylittää 15 grammaa [1 rkl]”, Viljakainen sanoo.Lähde: hs.fi
Siis häh? Miten kuluttajan pitäisi ottaa tästä selkoa? Miksi joitakin chian siemeniä saa käyttää vain leipään ja joitakin leivonnaisiin? Miten eri tarkoituksiin tarkoitetut siemenet eroavat toisistaan? Ja eroavatko ne edes? Ja miksi suositus on vain 15 grammaa vuorokaudessa? Suositus on ymmärtääkseni Yhdysvalloissa sama kuin EU:ssa. Hämmentävää on se, että EU:ssa 15 g tarkoittaa yhtä ja Yhdysvalloissa kahta ruokalusikallista.
Aikani kaivettua, aloin päästä jyvälle siitä, miksi chian siemeniin suhtaudutaan viranomaisten suunnalta niin varovaisesti: uuselintarvike ja tutkimuksen puute. Se lienee pääsyy kummallisen tiukan oloisiin chiasuosituksiin.
Alapuolen kaaviossa on lueteltu chian siementen havaittuja sivuvaikutuksia. Tämä sama lista löytyi monesta ei lähteestä.
Lähde: just-health.net
Suurimmat riskit chian suhteen vaikuttavat liittyvän:
- mahdolliseen verenpaineen alenemiseen,
- mahdollisiin ruoansulatuselimistön häiriöihin, (esimerkiksi kaasunmuodostukseen ja turvonneeseen oloon),
- mahdolliseen veren ohenemiseen (koska runsas omega-3 määrä),
- mahdollisiin allergioihin
- mahdollisesti kasvavaan eturauhassyöpäriskiin
Mitä tulee syöpäasiaan, en ole itse kovin vakuuttunut, koska tutkimusta ei ole juuri tehty. Ainakaan en itse löytänyt luotettavia lähteitä ko asiasta vakuuttuakseni. (Jos jollakin teistä on tietoa aiheesta, linkatkaa ihmeessä blogauksen perään.)
Raskaana olevien ja imettävien pitäisi keskustella siementen käytöstä lääkärinsä kanssa. No enpäs ole keskustellut. Mitä luulette, että esimerkiksi neuvolassa osattaisiin aiheeseen sanoa? Todennäköisesti a) chiasta ei olla neuvolassa kuultukaan b) siksi niistä todennäköisesti käskettäisiin pysymään erossa.
Tämän neljätuntisen kaivelutyöni lopputulemana en itse pelkää chian siementen käyttöä, vaikka määrä ylittäisi päivässä sen suositellun 15 grammaa. Toisaalta en nauti chiaa päivittäin, mutta kerralla nautin kyllä aina yli suosituksen, noin 2-3 ruokalusikallista.
Tässä vielä lopuksi se blogauksen alkuperäinen ydinajatus: resepti.
Tämä on kuulkaa täydellinen aloitus kesäaamulle!
Itseäni chian siemenissä kiehtoo terveellisyyden lisäksi nopeus ja helppous. Korvaan chiageelillä aamupuuron tai -rahkan. Chiageeli tuo kivaa vaihtelua omiin jumitusaamupaloihin. Teen yhä useimmiten aamupalaksi marjasmoothien, mutta ei tässäkään kauaa mene! Siemenet vaan nesteeseen likoamaan. Samalla kun hoitaa omat aamutoimensa, turpoaa chiageeli käyttövalmiiksi. Geelin voi sitäpaitsi valmistaa jo edellisenä päivänä jos haluaa, se kun säilyy jääkaapissa hyvänä 15 vuorokautta.
Bongasin viime viikolla marketista uuden kauramaitotuotteen, mangon makuisen Oatlyn, jota ostin skidiä ajatellen. Tulin kuitenkin käyttäneeksi sitä heti itse. Liotin chian siemeniä mangomaidossa ja aijai että tuli hyvää!
Trooppinen chiapuuro (yhdelle)
- 2 rkl chiasiemeniä
- 1 dl Oatly-kauramaitoa mangon makuisena
Sekoita chiasiemenet mangomaitoon ja anna turvota n. 15 minuuttia. Sekoita sen jälkeen huoella niin, että lopputulos muistuttaa sammakonkutua (hyvää ruokahalua vaan) ja anna turvota vielä hetki. Kun puuro on sekoittunut ja turvonnut valmiiksi, heitä päälle höysteet. Itse tykkään seuraavista, mutta toki voit varioida:
Höysteeksi
- Puolukoita
- Mansikoita
- Banaania
- Tuoretta minttua
- Cashew-pähkinöitä
- Muutama tuore taateli paloiteltuna
Määrät voit päättää itse, kuvasta voit ottaa mallia.
Lopputulos on ihana, oikein kesäinen ja herkullinen. Nyt kun mansikatkin kohta ehkä alkavat olla parhaimmillaan, voi annoksen toki rakentaa vaikka mansikoiden ja tuoreiden yrttien ympärille, ja jos pakkasessa sattuu olemaan puolukoita, tuovat ne ihanasti kirpeyttä makeuden rinnalle.