Kuukautispikkuhousut — menkkojen game changer niin teinille kuin aikuiselle
Toisinaan havahdun siihen, että olen tehnyt tätä työtä kauan. Kuten usein sanotaan, lapsista sen huomaa, ja tätä tekstiä laatiessa todella huomaa: aloitin Kemikaalicocktail-blogin pitämisen vuonna 2008, aikana ennen äitiyttä, ja nyt, vuonna 2023, kirjoittaessani artikkelia kuukautisista ja teini-ikäisistä, näissä kuvissa on kanssani oma lapseni. Time flies — todella!
Mun tytön kuukautiset alkoivat viime syksynä, 12-vuotiaana, omani alkoivat aikoinaan vuotta myöhemmin, 7-luokalla. Itselleni kuukautisten alkaminen ei muistaakseni ollut big deal, mutta en muista, olinko varsinaisesti käynyt oman äitini kanssa aiheesta kovin syväluotaavaa keskustelua, kavereiden kanssa kyllä. Tiesin, mitä tuleman pitää ja kun pikkareissa oli ekan kerran punaista, en pelännyt kuolevani.
Omaa tytärtäni olin valmistellut aiheeseen silti vähän enemmän. Olin mm. kertonut, missä kotona on kuukautissuojia ja miten toimia, kun menkat sitten joskus alkavat. Vastikään ostin myös kotiin Tyttökirjan, jossa annetaan vinkkejä ja neuvoja murrosikää lähestyville nuorille (tosi hyvä teos muuten, voin suositella).
Kun lapsen kuukautiset alkavat, tulee hänen elämäänsä uusi ja iso asia, jonka kanssa on pärjättävä itse. Monissa aikuistumiseen liittyvissä jutuissa me aikuiset voimme kasvavaa nuorta auttaa, mutta menkkojen kanssa on arjessa tultava toimeen pitkälti itsekseen ja hommaan liittyy paitsi paljon henkisen puolen, myös konkreettisia käytännön arjen juttuja. Miten menkkasuoja vaihdetaan? Kuinka usein? Mistä niitä voi ostaa? Mitkä merkit/tuotteet sopivat itselle parhaiten? Mitä jos suoja pettää yöllä? Entä jos tulee läpi vaatteisiin koulussa? Mitä tehdä, jos on koululiikuntaa ja on menkat?
Siinä, missä me 90-luvun teinit operoimme siteillä ja tamponeilla, on nykynuorilla uusi tuote: menkkapikkarit. Kuukautispikkuhousut ovat saapuneet markkinoille viime vuosina ja henkilökohtaisesti tutustuin niihin viime vuonna, kun osallistuin Lindexin järjestämään tilaisuuteen aiheesta. Menimme Outi Pyyn kanssa paikalle utelemaan, että mitäs mitäs, kun näimme molemmat ison potentiaalin kiertotalouden näkökulmasta.
Olin kuullut menkkapikkareista jo ennen pressitilaisuutta, mutta ollut hyvin skeptinen siitä, voisiko innovaatio toimia. Ajatus alushousuista, joihin vuodetaan, kuulosti omaan korvaan epähygieniseltä, samasta syystä en ole koskaan edes testannut kestositeitä. Oma valintani on ollut kuukupin, tamponeiden ja pikkuhousunsuojien yhdistelmä. Itselle kuukuppi on täydellinen yöllä, mutta päivisin en ole pystynyt sitä käyttämään ja siksi olen käyttänyt suojana lähinnä tamponeja. Käytän niitä uidessa yhä, mutta muuten olen siirtynyt pääasiassa menkkapikkareiden käyttäjäksi.
Sanailin Outille joskus viime syksynä jotakin tämän suuntaista: ”Jos menkkapikkarit ois miehille, joku olisi saanut tästä hyvästä Nobelin”. Innovaatio koskettaa puolta maailman väestöstä ja on mullistava — monella tasolla. Jos ajatellaan länsimaista naista, on kyse paitsi uudesta, helposta tavasta taklata menkat, mutta ennenkaikkea kyse on kiertotaloudesta. Menkkapikkarien myötä jää syntymättä iso määrä jajätettä.
Kun ajatellaan naisia kolmansissa maissa, vaikuttaa innovaatio jopa koulutukseen ja työelämään, tasa-arvoon.
Kuva: Lindexin kuvapankki
Se, että tytöllä alkaa kuukautiset, on suuri normaalin elämisen este miljoonille tytöille ja naisille. Puhutaan kuukautisköyhyydestä. Ongelmat liittyvät hygieniaoloihin, haitallisiin uskomuksiin kuukautisista ja kuukautiset ovat myös keino naisten sortamiseen ja syrjimiseen. Tytöt saattavat joutua jäämään pois koulusta tai töistä joka kuukausi. He ovat vankeina kodissaan, koska vuotavat verta, eikä kuukautissuojia tai puhtaita alusvaatteita välttämättä ole. Olen työskennellyt Fidan kanssa ja saanut kuulla, miten joissakin maissa naiset jopa pakotetaan vetäytymään kuukautismajoihin vuotamisen ajaksi, pois muiden silmistä. Joissakin maissa ajatellaan yhä, että kuukautisvuoto on pahasta. Vanhat uskomukset istuvat syvällä kulttuurissa. Toisaalta ongelmana on hygienisten wc-tilojen puute. Kuvittele, ettet pääsisi kouluun tai töihin siksi, ettet voi vaihtaa kuukautissuojaa missään.
Se, että köyhien maiden tytöillä olisi edes yhdet kuukautispikkuhousut, joita käyttää koulussa/töissä ja jotka pestä kotona päivän päätteeksi, voisi muuttaa paljon. Rahaa uusien suojien jatkuvaan ostamiseen ei tarvitsisi, kun olisi kierrätettävä tuote, jota käyttää. Eikä tarvitsisi olla huolissaan siitä, ettei suojia voi vaihtaa tai käsiä pestä päivän aikana.
Kun siis katsomme kuvaa laajemmin, saattavat pestävät kuukautisalushousut olla naisten koulutuksen kannalta yhtä olennainen tekijä kuin se, että hänellä on vaatteet, joissa mennä kouluun/töihin.
Miten kuukautisalushousut toimivat käytännössä? Itse pesen pikkarit käsin lavuaarissa heti käytön jälkeen ja laitan ne kuivumaan kylppärin rättipatterille. Alushousut kuivuvat siinä nopeasti ja saan ne mahdollisimman pian takaisin päälle. Mielestäni aika hyvin pärjää kolmien pikkareiden taktiikalla: yhdet ovat päällä, yhdet pestyinä kuivumassa ja yhdet varalla.
Menkkapikkareissa parasta on helppous, sillä alushousuja tarvitsee vaihtaa harvemmin kuin siteitä tai tamppooneja. Kuukuppi on asia erikseen, niitä voi käyttää pitkiäkin aikoja, oman vuodon määrästä riippuen. Itselle kuukuppi on mainio yökäytössä, mutta päivällä en pysty sen kanssa olemaan. Liittyy jotenkin omaan anatomiaan. Itsellä kuukuppi tuntuu ikävältä liikkuessa, se ei vaan pysy paikoillaan. Mutta nukkuessa kuukuppi on tosi hyvä. Se, mistä en kuitenkaan pidä on, että sitä pitää toisinaan ronkkia esille todella syvältä, ja siksi tykkään enemmän menkkapikkareista, jotka vaan otan nopeasti jalasta ja laitan tilalle uudet. Nämä ovat mieltymyskysymyksiä, kokeilemalla selviää, mikä sopii itselle parhaiten!
Käytännössä menkkapikkarit ovat aivan normaalien alushousujen näköiset, mutta haarakiilan kohdalla on kiinni alushousuihin ommeltu, rakenteeseen upotettu, imukykyinen osa. Side on ikäänkuin kiinni housuissa valmiiksi.
Imuosa on nimeltään Engineered Leak Tech™, jonka on kehittänyt Lindexin omistama, Female Engineering -niminen yritys. Kyseessä on patentoitu tekniikka, jonka sisäänrakennettu suoja on sijoitettu alushousujen haarakiilaan.
Käytännössä pikkuhousujen haarakiila-alue toimii kuin ”superwettex”, joka imee nestettä noin viiden tamponin verran. Female Engineering-sivuilla väitetään, että ratkaisu on vuotamaton ja pakko on todeta, että todella hyvin rakenne pitää! Ohivuotoja ei ole tullut itsellä 6 kuukauden käytön aikana kertaakaan, nimenomaan ohivuodot olivat etukäteen suurin huoleni.
Käytännössä: kosteutta hylkivä kerros siirtää veren imukykyiseen kerrokseen ja ihoa vasten oleva pinta pysyy kuivana. Imukykyisen kerroksen mikrobeja vähentävä käsittely takaa hygienian, eivätkä pikkarit ala haista pahalle. Lindexin menkka-alushousut ovat suosikkini markkinoiden tuotteista juuri tästä syystä: ei hajua.
Mikä sitten käytännössä takaa hajuttomuuden ja imukyvyn? Se, mikä itseä kiinnosti menkkapikkareissa alunperin eniten, oli paitsi mukavuus, myös kemikaalit ja teknologia, joita tuotteisiin on käytetty.
Menkkapikkareiden haaraosa on käsitelty hopeaioneihin perustuvalla Agion Active XL -nimisellä käsittelyllä. Käsittelyllä on ÖKO-TEX hyväksyntä ja sitä säädellään EU:n lainsäädännöllä. Käytännössä juuri tämä käsittely estää bakteerin kasvun ja estää näin ollen hajun muodostumista. Hopean antibakteeriset ominaisuudet on tunnettu tuhansia vuosia ja hopeaa käytetään yleisesti esim. sairaaloissa ja muissa hygieniaa vaativissa tiloissa bakteerien torjumiseen, myös juuri tekstiileissä ja kalusteissa. Hopeaionien teho perustuu kolmeen seikkaan:
- Ne estävät happea kuljettavien entsyymien toimintaa.
- Ne inaktivoivat rikkiä sisältävät proteiinit ja estävät pahanhajuisten bakteerien kasvua.
- Ne lukitsevat bakteerien solut.
Haastattelin aiheesta Helsingin yliopiston mikrobiologian professoria, Per Sarista, tiedustellen, näkeekö hän ongelmia siinä, että hopeaioneita käytetään alushousujen imurakenteessa ja sain tietää, että vastaavaa teknologiaa käytetään esimerkiksi sukissa ja paitojen kainaloissa. Mitään riskiä terveydelle Saris ei käsittelyssä näe ja alleviivaa, että esimerkiksi hopeakorut ovat suoraan ihoa vasten ja altistavat meitä hopealle paljon enemmän, kuin minimaalinen määrä hopeaioneita tekstiilien rakenteessa. Hopeaionit eivät vapaudu menkkapikkareista, Lindexiltä korostetaan.
Professori Saris toteaa, että myöskään siinä kohtaa, kun pikkareista tulee jätettä, ei hopea ole riski, koska sitä on tuotteessa niin vähän.
Itse menkkapikkareiden materiaaleista: pikkuhousujen päälliskankaat ovat joko kierrätettyä polyamidia tai luomupuuvillaa. Tarkemmin:
“Kierrätetystä mikrokuidusta valmistetussa valikoimassamme 83 prosenttia päälliskankaasta on kierrätettyä polyamidia. Kankaalla on RCS Global Recycling Standard -sertifikaatti, OEKO-TEX Standard 100 -sertifikaatti sekä Bluesign®-hyväksyntä.
Luomupuuvillaisessa valikoimassamme 79 prosenttia päälliskankaasta on PIMA luomupuuvillaa. Kankaalla on OCS Global Recycling Standard -sertifikaatti ja OEKO-TEX Standard 100 -sertifikaatti.”
Lähde: femaleengineering-official.com
Alleviivattakoon muuten kemikaaliaiheeseen liittyen vielä, että esim. PFC-yhdisteitä — jotka siis ovat kosteutta hylkiviä kemikaaleja — ei ole pikkuhousuissa käytetty. Joku teistä saattaa pohtia tätä, kun Kemikaalicocktailissa on aika usein PFC-yhdisteet mainittu.
Menkkapikkarit voi pestä koneessa tai käsin, mutta mikäli peset koneessa, kannattaa silti aluksi huuhdella alushousut käsin, kylmällä vedellä. Omasta mielestä käsinpesemisen vaiva on sen verran pieni, että hoidan menkkapikkareiden pesun lavuaarissa aina heti kun riisun ne (eli 3 x vuorokaudessa). Näin saan ne välittömästi kuivumaan, eikä kotona tarvitse olla kovin isoa kuukautispikkarivarastoa. Toisinaan joudun kiireessä jättämään pesun parin tunnin päähän, mutta yleensä vähintään huuhtelen alushousut heti käytön jälkeen.
Käsinpesuun kannattaa käyttää mahdollisimman vähäsaippuaista tai saippuatonta pesuainetta tai pesusoodaa. Itsellä on käytössä Lindexiltä pressitilaisuudessa saamani Änglamark-merkkinen, Fine wash-nestesaippua, joka sisältää saippuaa >5%. Kaupassa kannattaa siis syynätä hienopesuaineita ja tarkistaa tuotteesta saippuapitoisuus. Älä käytä tavallista palasaippuaa tai esim. Marseillea! Tekstiileihin itseäni enemmän perehtyneen Outi Pyyn vinkki on käsinpesun jälkeen käyttää huuhteluaineeksi (väkiviina)etikkaa.
Kuukautispikkuhousut kannattaa pestä käsin sen vuoksi, että veri irtoaa parhaiten viileällä vedellä. Kuten tiedämme, tuoreeseen vereen vesi toimii kuin taika, mutta pinttynyttä verta on lähes mahdoton saada tekstiilistä irti. Menkkapikkarien kohdalla, mustan haarakiilan osalta esteettistä dilemmaa ei ole, mutta hygieniasyistä on fiksuinta pestä pikkarit mahdollisimman pian käytön jälkeen. Mikäli et tee niin, haju kyllä saa sinut toimimaan. 🙂
Viime vuonna kun oivalsin menkkapikkareiden kätevyyden mietin oitis, että nämä tulevat olemaan omalle tytölleni game changer sinä päivänä, kun menkat alkavat. Hankin kotiin hänelle pikkarit valmiiksi ja syksyllä niille olikin tarvetta.
Lindexillä on Female Engineered Teens -mallistossa menkkapikkareita koossa 134-170 ja alushousut on suunniteltu nimenomaan teinien vartalolle, koska lantion mittasuhteet ovat erilaiset kuin aikuisella. Esimerkiksi haarakiilan pituus ja leveys on pienempi kun naisten mallissa. Yksien pikkareiden imukyky on n. 3 tamponin verran. Tuotteet on valmistettu luomupuuvillasta ja pikkareita on kivoissa väreissä. Esimerkiksi tämä 3 tuotteen setti (kuva vasemmalla) on kätevä ja tällä pärjää, jos vaan tuotteita pyykätään aktiivisesti.
Lindexin sivuilla on tosi monia erilaisia menkkapikkarimalleja (näköjään myös leak proof -raskauspikkareita on tullut myyntiin). On kaikkea stringeistä korkeavyötäröisiin pikkarimalleihin.
Itsellä on käytössä muutamia erilaisia, tuossa alapuolen kuvassa, jonka nappasin IG-tililtäni, mulla on päällä malli Hiphugger, mutta myös High Waist on mieleeni. Menkkojen aikaan haluan, että pikkarit ovat mahdollisimman tukevat ja nämä molemmat ovat kevyen tuntuiset, mutta istuvat päällä kuin hanska.
Jotakin muuten menkkapikkareiden mukavuudesta kertoo se, että tytär käyttää niitä mielellään muutenkin ja toivoi näitä jopa joululahjaksi.
Tuotteiden antibakteerinen käsittely kestää Lindexin mukaan jopa 50 pesukertaa, itse pikkarit kestävät käytössä varmasti myös pidempään. Kun laskee, paljonko jätettä samalla jää syntymättä, ei voi kuin olla iloinen, että kehitys kehittyy ja olemme päässeet kertakäyttöisyydestä tällaisen kiertotaloutta tukevan tuotteen pariin.
Kuukautisalushousut valmistetaan Sri Lankalla. Lindexillä on tuotantoa myös muissa maissa, mutta kuukautispikkarit valmistetaan täällä. Työntekijöille maksetaan kunnon korvaus ja itse asiassa jos Lindexin vastuullisuus kiinnostaa enemmänkin, suosittelen klikkaamaan auki mun IG-tililtä livetallenteet, josta löytyy keskustelumme Lindexin vastuullisuusasiantuntija Aino-Marja Österin kanssa. Kun nimittäin puhutaan pikamuotiketjuista, on Lindex — joka muuten on nykyään suomalaisomisteinen — ottanut viimeisen 4 vuoden aikana huimia harppauksia vastuullisuudessa ja on hyvä muistaa, että kaikkia pikamuotiketjuja ei voi niputtaa yhteen. Haluan kertoa esimerkkinä vaikkapa tämän: Lindex on ostanut enemmistöosuuden yrityksestä Spacerpad AB, jonka tavoitteena on torjua kuukautisköyhyyttä maailmassa ja edistää kestävää kulutusta.
Menkkapikkareihin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia löydät täältä ja tähän artikkelin perään saa esittää mielellään kysymyksiä tai laittaa kommentteja.