Kuka laati uudet ravitsemussuositukset

Vihdoinkin olemme saaneet uudet ravitsemussuositukset ja nyt kaikki osaavat vihdoinkin syödä oikein!

Kuva: ravitsemusneuvottelukunta.fi

Olen kritisoinut aikaisemmin paitsi hillitöntä leivän tankkaamissuositusta myös maituosuositusta, jonka mukaan suomalaiset tarvitsevat päivässä 5–6 dl nestemäistä maitoa ja 2–3 viipaletta juustoa. Esimerkiksi Japanissa suositellaan vurokaudessa nautittavaksi kaksi pientä maitoannosta ja Kiinassa 3 dl maitoa vuorokaudessa. Miksi ihmeessä suositus on meillä puolet isompi? Ja leipää, sitä meillä pitäisi tankata 6-9 palaa vuorokaudessa! En syö tätä määrää edes viikossa.

Jotta ymmärtää, mihin pyramidi ainakin osaksi perustuu, kannattaa kurkata kulisseihin. Ihmettelin esikoisteoksessani (Atena 2011), mihin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnassa (VRN) tarvitaan Elintarviketeollisuusliiton edustajaa, joka käytännössä ajaa VRN:ssä jäsentensä, kuten Atrian, Arla-Ingmannin, Fazerin, HK:n,  LSO Foodsin, Myllyn parhaan, Pauligin, Unileverin jne. etuja.

”Nämä firmat maksavat ETL:lle jäsenmaksua, ja ETL edustaa tahoja asiantuntijaryhmässä, joka laatii suomalaisille ravitsemussuosituksia.”

– Lähde: Marjoja ja maskaraa -kirjani kappale Kuka päättää miten Suomi syö?

Ihmettelin myös, miksi Maito ja terveys ry:n edustajan tarvitsee päättää virallisista ravitsemussuosituksista, taho kun saa rahoituksensa meijereiltä ja EU:n maatalouden menekinedistämisrahoista. Ei kovin riippumatonta. Myös päivittäistavarakupan edustaja on ollut mukana laatimassa terveellistä lautasmallia, näin SOK, Ruokakesko, Inex Partners, Tradeka, Stockmann ja Rautakirja saavat äänensä kuuluviin.

Osallistuin viime marraskuussa tilaisuuteen, jossa käsiteltiin uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia ja ruokakulttuuria Suomessa ja Ruotsissa. Olin mukana paneelissa, jossa aiheenamme oli ”teollisuuden ja etujärjestöjen rooli valmistelutyössä.” Panelisteina toimivat Svenska Dagbladetin toimittaja Henrik Ennart, Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi ja allekirjoittanut. Toin esille kriittisen kantani siihen, että tarvitsemusasioista päättämässä on ihmisiä, joilla on selkeät kytkökset elintarviketeollisuuteen. Minusta VRN:n tulisi koostua vain riippumattomista jäsenistä, eli käytännössä ravitsemuksen ammattilaisista, jotka eivät ole kytköksissä firmoihin tai etujärjestöihin.

Marjanimeni kommentoi sanomisiani — en nyt muista sanatarkasti — mutta pääpointtinsa oli se, että VRN on riippumaton, vaikka muutamilla olisikin kytköksiä. Ymmärrän sen tavallaan, sillä kyllähän minäkin koen olevani yhä riippumaton luonnonkosmetiikasta kirjoittava toimittaja, vaikka teenkin Mádaran kanssa yhteistyötä. Silti on luonnollista ja todennäköistä, että Mádara saa ehkä vähän enemmän näkyvyyttä blogissani suhteessa muihin brändeihin, koska kerron teille ajankohtaisia asioita kehittelemäämme Pihlajavoiteeseen jne. Samaan tapaan ymmärrän, että VRN:ssä on jäseniä, joilla on paitsi kytkös elintarviketeollisuuteen, myös henkinen riippumattomuuden taso ja ravitsemuksellinen ja kansanterveydellinen ymmärrys ja ulottuvuus toiminnassaan (ehkä), mutta mikäli nämä ihmiset ovat suunnittelemassa virallisia ravitsemussuosituksia, tulisi kytkös tuoda ilmi suositusten yhteydessä. Virallisen ruokapyramidin alla tulisi lukea: ”laadittu yhteistyössä päivittäistavarakaupan, elintarviketeollisuusliiton ja meijereiden kanssa”. Tämä lause kieltämättä asettaisi ruokakolmion vähän uuteen valoon, eikö?

En koita jeesustella, koska tiedän toki, että itsekin olen samalla sekä riippumaton, että kytköksissä, mutta minusta VRN:n jäsenille tällainen ei ole sallittua — ellei tietoa tuoda julki suositusten yhteydessä. Miksi bloggaajien pitäisi tuoda teksteissään esille kytkökset, jos sitä ei vaadita esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnalta?

No mutta, nyt olemme saaneet uudet suositukset ja tämä yläpuolen fakta koski edellisiä suosituksiamme. Ovatko uudet suositukset 2014 riippumattomampia?

Kuva: ravitsemusneuvottelukunta.fi

Yllätyin melkoisesti lukiessani ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin lausahduksen aiheesta:

– Ensimmäistä kertaa voi sanoa, että ruokakolmio ei ole vain viestintää, vaan tiedettä, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoi julkistustilaisuudessa.

Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 / www.trainer4you.fi

Ai ekaa kertaa, no jo oli aikakin! Hämmentävää kuulla, että vuoteen 2014 saakka suomalaisille suunniteltu ravintoympyrä- tai kolmio oli lähinnä viestintää.

Ketkä sitten ovat olleet päättämässä pyramidista tänä vuonna? Tämä lista näyttää siltä, kuin toivoisin sen olevan kaikkialla. Tieto jäsenten titteleistä ja työnantajista löytyy kyllä VRN:n sivuilta, mutta ei virallisesta tiedotteesta ja pdf:stä, jossa varsinainen info uusista ravitsemussuosituksista on.

Tässä lista siitä, kuka VRN:ssa mitäkin tahoa edustaa:

• Jaana Husu-Kallio  — Maa ja metsätalousministeriön kansliapällikkö / VRN:n puheenjohtaja
• Erkki Vartiainen — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja
• Mikael Fogelholm — Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori
• Anne Haikonen — Maa- ja metsätalousministeriön, Elintarvike- ja terveysosaston lainsäädäntöneuvos
• Paula Hakala — Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija
• Hannele Häkkinen — Suomen kuntaliiton erityisasiantuntija
• Piia Jallinoja — Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö
• Marjaana Lahti-Koski — Suomen Sydänliiton terveysjohtaja
• Jaana Laitinen — Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö
• Marjaana Manninen — Opetushallituksen opetusneuvos
• Annikka Marniemi — Kuluttajaliiton elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija
• Marjo Misikangas — Eviran ylitarkastaja
• Tanja Nurmi — Valtiovarainministeriön ylitarkastaja
• Suvi Ryynänen — Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja
• Anna Salminen — Päivittäistavarakauppa ry:n elintarvikeasiantuntija
• Sirpa Saarlio-Lähteenkorva — Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies
• Ursula Schwab — Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, dosentti
• Anni-Mari Syväniemi — Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton ruokakulttuuriasiamies
• Elina Särmälä — Kuntaruokailun asiantuntijat ry:n ruokapalvelujohtaja
• Marleena Tanhuanpää — Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja
•  Suvi Virtanen — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori
• Johanna Varjonen — (VRN:n sivuilla ei tietoa)

Jäseniä on 22, se on 5 enemmän kuin edellisiä suosituksia laadittaessa. Kun verrataan jäsenten kytköksiä edellisten suositusten laatijoihin nähden, ei Maito ja terveys ry enää ole mukana, mutta Päivittäistavarakauppa Ry ja Elintarviketeollisuusliitto sen sijaan ovat. Atria, Arla-Ingmann, Fazer, HK,  LSO Foods, Myllyn paras, Paulig, Unilever, SOK, Ruokakesko, Inex Partners, Tradeka, Stockmann ja Rautakirja saavat äänensä kuuluviin vieläkin. Minusta laatijaporukkaa ei voi pitää riippumattomana. Silti: suurin osa on sitä ja se on tietenkin hyvä. Jos nämä muutamat kytköksissä olevat jäsenet vaihdettaisiin riippumatoomiin, olisi asetelma mielestäni parempi. Mihin Elintarviketeollisuusliittoa ja Päivittäistavarakauppaa tarvitaan, kun lähtökohtana pitäisi olla puhtaasti ravitsemus?

Itse uusista suosituksista: ruoankulutuksen ja -tuotannon ympäristövaikutukset ovat ensimmäistä kertaa mukana valtakunnallisissa ruokasuosituksissa, mikä on hienoa, mutta konkretia?

Lisää viljaa ja kevyttuotteita.. Mitä tään nyt sanoisi? Onneksi sentään lihasuositusta on pienennetty… Mutta ihmetyttää tuo vähän ylempänä oleva kuva: kuka kaipaa kuvan annoksen kylkeen voileipää, siis oikeasti? Ja lasiinsa maitoa? Ne on kuin väkisin usutettu terveellisen kala-lasvis -aterian kylkeen. Ongelma ruokaympyrässä on se, että yksi malli ei voi sopia kaikille. Ykisi lautasannoskuva ei voi kiteyttää terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa. Se on aivan mahdotonta.

Toiset ovat metsureita, toiset sihteereitä, toiset kolmen lapsen perässä juoksevia äitejä, toiset paljon videopelejä pelaavia nuoria, jotkut autoilevat ja istuvat ison osan päivästä, toiset työpyöräilevät ja juoksevat. On aivan ihmisen kulutuksesta riippuvaista, paljonko ja minkälaista ravintoa hän milloinkin tarvitsee. Puhumattakaan siitä, että monille ei sovi vehnä tai maito ollenkaan, toiset ovat vegaaneja ja jotkut karppaajia ja paleoruokavaliokin kasvattaa suosiotaan. Minusta on ajan tuhlausta koittaa änkeä ihmiset johonkin muottiin. Yhden ruokaympyrän sijaan niitä pitäisi monia. Yksi kasvavalle ja aktiiviselle nuorelle, yksi leikki-ikäiselle, yksi passiiviselle vanhukselle, yksi 30-40 -vuotiaalle passiiviselle ja toinen 30-40 vuotiaalle aktiiviselle ja vaikka vielä omat aktiiviselle ja passiiviselle 50-60 -vuotiaalle ja sitten kaikki kasvis- ja lihaversioina ja paleona, ja karppina ja ja…. Niin, mahdotontahan se on.

Kun ajatellaan aikuista ihmistä, on vaaka minusta sikäli hyvä mittari, että jos lukema vaan vuosi vuodelta nousee, eikä kyse ole lihasmassan kasvusta, kannattaa alkaa funtsia mitä suuhunsa laittaa ja miten liikkuu. Se toki ei ole ainoa terveellisyyden mittari, ylipaino, mutta aika monelle se isoin ongelma (yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia). Itse päätin hankkiutua viime tammikuussa Oikotie-Optimaaliin -ohjelmaan juuri siksi, että synnytyksen jälkeen alkoi tulla kilo lisää joka vuosi. Ohjelman avulla sain nousun pysäytettyä ja löysin balanssin. Opin syömään oikein suhteessa treeniin. Se on paljon tärkeämpää, oman kulutuksen ja tankkauksen suhteen ymmärtäminen — ja ruoan laadun arvostaminen — kuin se, onko lautasella niitä ruoka-aineita, joita esimerkiksi Päivittäistavarakauppa toivoo.