Raakapiparitaikina, rocky road ja booty shake

Lauantaina vietin iltaa ihanien ystävieni kanssa. Olin baarissa neljättä kertaa sitten kesäkuun, joten voitte uskoa, että tanssijalkaa vipatti!

Odotin paitsi ystävieni tapaamista ja kreisehullua tanssilattiameininkiä, myös raakapiparkakkujen maistelua. Jenni oli luvannut tuoda raakapipareita ja saikin tehtyä taikinan (ainakin niin meille väitettiin) mutta taikina katosi mystisesti raitiovaunumatkalla. Jos siis joku siellä jossain on löytänyt sporasta pussin ruskeaa mönjää, kuuluu se Jennille. Palauta tänne.

Emme saaneet piparkakkuja, mutta jotain muuta kylläkin…

Ystäväni Iisa on tunnettu suklaaherkuistaan, mutta näiden bileiden superöveri rocky road oli ihan omaa luokkaansa — kaikessa. Överimakea, överihyvää, överiamerikkalaista… vaan överiä. Ja ihanaa. Ei luomua, ei terveellistä, mutta ihanaa. Jenni ja minä koitimme pitää yllä jotain rotia ja valmistimme vastapainoksi guacamolea. Syötiin me erilaisia kasvispiiraitakin, ei siis pelkkää pimpattua suklaata, vaikka sitä paljon menikin.

Ihastuin Leylan turkkilaisiin villatossukoihin. Juuri tällaisia pitäisi olla kotona vieraita varten. Ehkä superneulojaäitini taikoo mulle samanlaiset…

Ilta kera ystävien oli ihana ja Siltasen surkeasti valaistu tanssilattia kelpasi jortsuiluun. Minä ja drinkkilintu pääsimme turvallisesti kotiin, vaikka Malmilla liikkuminen yöaikaan meikäläistä aika hulluna kuumottaakin (olet ehkä kuullut ”paloittelu-Malmista”…). Raakapiparit jäivät kuitenkin kummittelemaan mieleeni olenkin jo törmännyt useampaan reseptiin. Yksi löytyy Syömisen iloasta, toinen raakaruoka-blogista ja kolmas Trendin Kiitos hyvää-blogista. Testaukseen menee.

Kiitos lauantaista maailman parhaille ystäville!