Villainen "turkisliivi"

Minulla on monia ihania ja eri-ikäisiä ystäviä, yksi sellainen on laukkukauppias Iris. Moikkaan häntä aina liikkuessani Uudenmaankadulla.

Iris oli kaivanut myyntiin anoppinsa, joskus 50- tai 60-luvulla käsin kutomat, villaliivin ja takin. En ole koskaan nähnyt tällaista tyyliä kutoa. Liivi ja takki ovat ”turkismaiset” kaikessa uhkeudessaan, ja neulojan käsiala on kyllä todella tarkkaa ja säännöllistä työtä.

Vaatekappaleet ovat roikkuneet Iriksen kaapissa vuosikymmenet, eikä niitä ole koskaan käytetty. Samanlaisia oli kuulemma useampi, ja nämä kaksi ovat säilyneet varastossa uuden veroisina. Hetken soviteltuani päädyin ostamaan villaliivin.

Tää on vaan ihan mahtava! Liivi tosin tuoksuu vähän ummehtuneelle, mutta tuulettamalla hajun saa varmasti veks. Kuinka arvostankaan tällaista käsityötä ja uniikkiutta, ihan parasta! Musta villatakki jäi vielä Iriksen ikkunaan…