Kiilto ja sen kaveri

Jess! Taas on yksi tavanomainen kosmetiikka-asia saatu korvattua luonnonkosmetiikkavastineella, nimittäin pusuhuulikiilto.

Vaikka onkin ihanaa kohottaa fiilistä huulipunalla, valitsen yleensä huulilleni vain värittömän luomuhuulirasvan. Toisinaan on kiva käyttää myös huulikiiltoa, ja silloin turvaudun usein Chanelin ”pusupunaan”. Löysin itselleni täydellisen punan pari vuotta sitten, ja tuubi onkin yleensä aina laukkuni pohjalla, jos vaikka tulee yllättävä tarve vähän kohottaa fiilistä.

Olen etsinyt sopivaa, vastaavaa sävyä luonnonkosmetiikan parista (jo ennen kuin ostin Chanelini), mutta ihan etsimääni ei ole osunut kohdalle. Joulun alla Coleur Caramelilta saamani joululahjapaketti kuitenkin sisälsi — todella hämmentävä sattuma — juuri täydellistä sävyä olevan kiillon, joka itseasiassa on parempi, kuin tähän saakka käyttämäni Chanelin tuote.

Kuvassa näyte sekä Chanelin 72 kiillosta että CCn verrokista (jonka numeroa en muuten tiedä, koska tuubin pohjassa lukee kryptisesti 157 816 I 126…?). Chanel siis vasemmalla ja CC oikealla.

Vaikka aina neuvotaankin kokeilemaan värisävyjä kämmensyrjään, olen huomannut, että ainakaan huulimeikkien kohdalla värin toistuvuus ei ole hyvä (tai paras mahdollinen). Siksi siis havainnollistava fotosessio ikkunan äärestä! En ole värikorjaillut tai käsitellyt kuvia mitenkään, siksi ihonsävyssäni on pientä eroa, mutta kiiltojen värin toistuvuus on kuvissa suhteellisen todenmukainen.

Ensin nudehuulet…

… sitten Chanel. Varsinainen turboefekti, eikö? Huh.

… ja viimeisenä uusi tuttavuus, Coleur Caramel.

On tietenkin ihan makuasia, kummasta sävystä pitää enemmän, itse tykkään CCn pinkkiin taipuvasta huulikiillosta, se on Chanelia luonnollisemman näköinen — minun huulillani siis. En minä Chaneliakaan mihinkään heivaamassa ole, ehkä sille vielä joskus on käyttöä. On vaan ihan mahtavaa huomata, että luonnonkosmetiikka alkaa ihan tosissaan kuroa kiinni väliään tavalliseen kosmetiikkaan. Hienoa!

Mutta eikö olekin hassua, kuinka erilaiselta CCn sävy näyttää kämmensyrjässä ja huulilla?! Kannattaa siis aina pyytää myyjältä lupa testata huulimeikkiä huulille (ja kai se noin periaatteessa onnistuu luvattakin), ettei tule tehneeksi hutiostosta.

On muuten ihan pakko on huomauttaa — vaikka se täysin epäolennaista ja turhaa onkin — että alahampaitteni takaa löytyy (28 vuoden iästä huolimatta) yhtä rautakisko, ja siksi alaetuhammavälini näyttää alatilikaiselta. Samainen kisko on syynä sihisevään ässääni, josta katsoja jos toinenkin aina jaksoi valittaa, minun yhä juontaessa Kuningaskuluttajaa. Uusi Mustan videoklipeissä ei siis sihise heSaSlangi, vaan kiSko. Pahuksen kisko. Tiesittekö muuten, että ihmisen hampaat asettuvat vasta noin 30 vuoden iässä ”lopullisille” paikoilleen? Näin oikoja minua valisti. Mutta tästä lisää joskus toiste, vähän aiheelle sopivammassa blogauksessa 🙂

Psst… Ja tietenkin tuttuun tapaan: omat huulikiiltovinkit jakoon kommenttiosioon!