Oravannahkakauppaa
Kemikaalicocktailin kosmetiikka-arviot perustuvat pitkälti tuotteille, joita ostan itse. On kuitenkin ilahduttavaa saada välillä jotain lahjoja, ikäänkuin kiitoksena ilmaiseksi tehdystä työstä. Itseasiassa en tee Kempparia ilmaiseksi, vaan jopa maksan siitä! … Esimerkiksi juuri kosmetiikan muodossa.
Blogasin jokin aika sitten Berliinistä ostamastani Weledan Skin Foodista , josta tuli oitis yksi suosikkituotteistani. Nyt sain postissa maahantuojalta lahjatuubin, joka kieltämättä ilahdutti kovasti.
Kun joitakin vuosia sitten aloitin työni Kuningaskuluttajassa, ja eteen tuli ensimmäisiä tilanteita, joissa minulle oltiin haastateltavan puolesta antamassa jotakin ilmaista lahjusta, sain työnantajalta tiukat toimintaohjeet: ”KIELTÄYDY”. Esimerkiksi tehdessäni jutun kirkasvalolampuista, halusi haastattelemani valmistaja lahjoittaa minulle ilmaisen kirkasvalolampun. Kyseessä olisi ollut satojen eurojen lahja. Tällaisten lahjojen vastaanottaminen ei YLEssä käy päinsä, ja niinpä me työkavereiden kesken sitten ostimme lampun yhdessä.
Nyt Kempparin myötä olen alkanut saada jonkinverran ilmaisia tuotteita (lähinnä kosmetiikkaa), joiden kanssa yleensä teen niin, että hyvistä jutuista saatan kirjoittaa, mutta huonoksi toteamistani en välttämättä mainitse mitään. Minulle sopiamttomat tuotteet eivät ansaitse mielestäni negatiivista näkyvyyttä Kempparissa, ellei tuote sitten ole suoranaista huijausta tai jostain muusta syystä ihan täysi fiasko. Asiahan kuitenkin on niin, että kokemukseni tuotteista on subjektiivinen, joku muu saattaisi pitää minun dissaamastani tuotteesta kovastikin.
Tärkeintä itselleni on pysyä Kempparin suhteen yhtä riippumattomana ja kriittisenä kuin olen YLEn työajallakin, ja siksi voitte olla varmoja, että vaikka saankin toisinaan jotakin ilmaiseksi, ei se vaikuta mielipiteeseeni tuotteesta. On tietenkin ilmeistä, että ne maahantuojat, jotka pitävät minut ajan tasalla ja lähettävät testereitä, saavat todennäköisemmin näkyvyyttä kuin ne, jotka eivät anna kuulua itsestään mitään – jos siis tuote on hyvä.
Siinä missä monikansalliset brändit hoksaavat mainostaa itseään muotiblogien kautta, on minusta tärkeää, että myös eettiset ja ekologiset toimijat alkavat käyttää samoja mainoskanavia. Ei siinä ole mitään väärää! Lukijan on vaan tärkeä tietää se, millä motiivilla bloggaaja kirjoittaa (tästä aiheesta keskustelu käynnissä täällä). Minä esimerkiksi kerron teille aina, jos kirjoitan ilmaiseksi saadusta tuotteesta, ja koska blogi on harrastus, ei minulla ole paineita mielipiteitteni suhteen (niin kuin vaikka naistenlehtien toimituksilla, jotka eivät välttämättä voi antaa hirveän kriittistä arviota brändeistä, joka ostavat lehdestä aukeaman mainostilan).
Harrastan kylläkin oravannahkakauppaa: arvoin esimerkiksi vastikään blogissani Lisen Organicsin kasvoveden. Tuote on lempituotteeni, ja suosittelen sitä todellakin kaikille lukijoilleni. Vastapalvelukseksi kilpailun järjestämisestä pyysin itsellenikin kasvoveden, enkä näe siinä mitään epäeettistä. Koituuhan minulle esimerkiksi postikuluja, kun lähetän lahjan voittajalle.
Tällaista pientä oravannahkakauppaa siis tapahtuu kulisseissa, halusin kertoa siitä, jotta tiedätte toimintaperiaatteeni. Kemppari pyrkii olemaan mahdollisimman läpinäkyvä.
Psst… Vaikka mitään virallisia tiedotteita suuntaan tai toiseen ei vielä ole olemassa haluan kertoa teille, että syksyn ajan käynnissä ollut projekti on nyt varmistunut ja Kemikaalicocktail saa ympärilleen paljon muutakin. Kuinka ja koska tämä tapahtuu, missä ja kenen toimesta, sen kuulette pian. Voin kuitenkin luvata, että aktiivinen kommentointinne ja Kempparissa viihtyminsenne ovat saaneet aikaan sen, että nyt alatte saada TODELLA kiinnostavaa sisältöä, sillä blogistani ja tästä kaikesta sen ympärille ilmaantuvasta tulee päivätyöni! Raotan tätä salaisuuksien verhoa lisää heti kun ”saan luvan” 🙂