Hyvä dagen efter – idea

Piipahdin keväällä moikkaamassa Coston poikia brändin päämajassa Punavuoressa, kiinnostavassa kellarihuoneistossa katutason alapuolella.

Kirjoitin näistä kierrätysmateriaaleista valmistetuista hatuista jo viime lokakuussa, jolloin aloin bongailla niitä sieltä täältä. Eco stylisti- kilpailun myötä sain ekan oman Costoni sekä kutsun käymään tässä salamyhkäisessä kellarihuoneistossa…

Coston syntytapa on hauska: kolme tyyppiä keksivät krapulassa perustaa firman. Ensin perustettiin yritys ja vasta tämän jälkeen alettiin miettiä, että mitäköhän firma voisi tehdä? Huonekalumuotoilija, vaatturi ja vaatesuunnittelun opiskelija alkoivat etsiä markkinarakoa päätyen lopulta asusteisiin.

Coston hittituote ovat hatut, jotka tehdään esimerkiksi sohvateollisuuden ylijäämämateriaaleista. Käytössä on kaikkea sohvakankaista lohen nahkaan ja kahvisäkkeihin.

Materiaali on kaiken a ja o: ensin tsekataan mitä matskuja saadaan ja sitten kokeillaan, mikä toimii ja mikä ei. Tiesitkö esimerkiksi, että nahkateollisuus dumppaa priimatavaraa esimerkiksi alapuolen kuvassa näkyvien kauneusvirheiden vuoksi. Hassua, minusta pari skraidua nahassa tekee siitä nimenomaan kiinnostavan ja uniikin näköisen. Mutta ymmärtäähän sen, että raita väärässä paikassa vaikuttaa nahkatuotteen arvoon. Costo ostaa tällaisia eriä ja käyttää ne hyödyksi sen sijaan, että materiaalit menisivät hukkaan.

Coston tuotteissa käytetään kierrätysmateriaaleja siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä on ihan älyttömästi tarjolla. Olisi tyhmää olla käyttämättä raaka-ainetta, jota saa huokeasti. Juuri tästä tykkään itse Costossa: kierrätysideologiaa ei alleviivata, koska se itseasiassa ei ole ideologia, vaan maalaisjärkeä!

Anders, Lauri ja Hannes tekevät Costo-tuotteiden protomallit itse ja kun hattu, laukku tai muu asuste on saatu kaavoitettua, lähetetään kaava Tallinnaan, jossa tuotteet tehdään. Miksi Tallinnassa? No tietenkin, koska työvoima on Suomea halvempaa. Työntekijöiden olot eivät silti ole poikkeuksellisen epäeettiset, mutta luonnollisesti palkkataso on matalampi ja siksi Suomessa ei kannata tuotteita valmistaa. Harmihan se on. Olisi upeaa, jos vaateteollisuus olisi Suomessa kannattavaa.

Costo ei ole mainostanut itseään missään, eivätkä brändin perustajat koikkelehdi naamatauluillaan lehtien sivuilla mainostaen tuotteita itsensä kautta. Se on tarpeetonta ja taktista, brändi hyötyy siitä, ettei sitä mielletä tiettyjen kasvojen taakse. Asiakaskunnassa on väkeä 15-40 – vuotiaisiin. Suosio on tullut puskaradion ja käytännön kautta ja kasvaa edelleen. Ja nyt Costo on menossa ulkomaille.

Odotan jännityksellä brändin kasvua. Toiminta alkoi ikkunattomasta kellarista. Nyt kellari on vaihtunut ikkunalliseen ja kesällä kuulemma päästään jo katutasoon. Koskakohan osoitteena on ullakkohuoneisto?

Kokeilin kellarihuoneistovierailuni aikana monia erilaisia Costohattuja (siis kymmeniä) ja tykästyin etenkin yläpuolen kuvissa näkyviin kirjaviin yksilöihin, mutta päädyin kuitenkin punaiseen. Punainen asuste toimii aina! Voit tsekkailla hattuja ja laukkuja Coston nettikaupasta tai piipahtaa näissä paikoissa.

… Ja kyllä, mainostustahan tämä on, mutta Kempparipa mainostaa häikäilemättömästi hyviä asioita ja tämä on sellainen!