Hull.. Herttainen hatuntekijä
Kaikenlainen käsityöläisyys, lähituotanto, paikallisuus ja vanhojen perinteiden vaaliminen ovat ehdottomasti Kemikaalicocktail-aiheita. Kun siis löytää hatuntekijän, on ilo rajaton!
Erään pienen putiikin ikkunassa keikistelevä silinterihattu kiinnitti huomioni ja kun avasin liikkeen oven, istui pajassaan kerrassaan herttainen hatuntekijä!
Olin löytänyt tieni Julia Mogwitzin liikkeeseen, jossa tehdään hattuja ja päähineitä old school – tyyliin. Kuvan tyttö ei ole Julia itse, vaan hänen assistenttinsa, jonka nimi katosi päästäni matkalla kaupasta kotiin… Mutta mikä kauppa ja mitä hattuja! Päähinefanaatikko kun olen, kokeilin läpi niistä melkein jokaisen. Onneksi ulkona satoi kaatamalla, eikä kaupassa ollut tungosta. Sain rauhassa sovitella päähineitä ja haastatella herttaista hatuntekijää.
Kaikki hatut tehdään käsin, kahden naisen toimesta tässä prenzlauerbergiläisessä pajassa. Hattumallistot ja -materiaalit vaihtuvat sesongin mukaan: talvella käytössä ovat pääosin villa ja huopa, nyt on kesähattujen ja -materiaalien aika.
Tietoisku: herttainen hatuntekijä valisti minua Panamahattu-asiassa. Hän oli selvästi huvittunut siitä, että tämänhetkinen Panamahattutrendi vääristää Panamahatun vain yhdeksi hattumalliksi, vaikka oikeasti kyse on panama-nimisestä materiaalista. Panamahattu voi siis näyttää myös esimerkiksi siltä kuin yläpuolen kuvassa, hattu kun on tehty panamasta. Itseasiassa kaupoissa saattaa olla myynnissä ”Panamahattuja”, jotka eivät ole panamaa nähneetkään!
Pilkkujen ja raitojen ystävänä ihastuin myös tähän pirteään lätsään, joka oli niin ihana, että unohdin näköjään hallita alahuuleni elämää…
Miksi otsikko viittaa Hulluun Hatuntekijään? Koska ikkunassa oli silinterejä, joista tuli heti mieleen Liisa Ihmemaassa!
… Ja kaikki te burlesque-neitokaiset, eikö ole ihana?
… Tällainen englantilaisiin pihajuhliin.
Putiikki tekee päähineitä paljon myös mittatilaustöinä. Jos olet poikkeamassa Berliiniin ja hatuttaa ihan hirveästi ja satut olemaan valmis investoimaan (monet hatuista maksavat yli 300 euroa), piipahdapa Sredzkistrassella. Eikä ole pakko ostaa, katseleminen on yhtä ihanaa!