Menu

Apua kalavalintojen tekoon

Reilun vuoden takaisessa Kalaongelma-postauksessani kirjoitin: ”Koko maailman kaupallisesti hyödynnettävistä kalakannoista 75% kalastetaan niiden kestokyvyn äärirajoilla. Euroopan vesien isoista kaloista (esim. turska) on kalastettu jo 90%! Eikä kaupassa näy tästä jälkeäkään, kalaa on tarjolla kuten aina ennenkin”.

Maailman kalakantojen tila ei ole vuodessa muuttunut (ainakaan parempaan suuntaan), mutta onneksi WWFn eilen julkaisema Meren herkkuja – kalaopas sai edes paljon medianäkyvyyttä, ehkä se auttaa myös päättäjiä tekemään jotakin merten tilanteelle. Toivon niin.

WWFn kalaopas jaottelee kalat selkeästi ”vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin” lajeihin sen mukaan, onko fisun nauttiminen kestävää vai ei. Linkkasin WWFn kala-oppaaseen jo vuosi sitten, mutta silloin postaamani linkki ei enää jostain syystä toimi. WWF on oletettavasi uusinut tuolloisen kalaoppaansa, joten linkin sijaan tässä listat, jotka helpottavat kalavalintoja kaupassa.

KESTÄVÄT KALAVALINNAT:

  • ahven
  • hauki
  • kampela
  • katkarapu (Pohjanmeri)
  • kilohaili
  • kuha
  • lahna
  • made
  • makrilli
  • muikku
  • rapu (jokurapu ja täplärapu)
  • sei
  • silakka
  • silli
  • sinisimpukka(kasvatettu)
  • särki
  • turska(Barentsinmeren turska!)

+ MSC-merkityt kalatuotteet

-lähde:WWF Meren herkkuja-kalaopas

Hyvä juttu meille siis on, että kaikki kotimainen fisu on jees. Helppo muistisääntö! Seuraava, eli ”keltainen” lista pitää sisällään kalat, joiden kohdalla kannattaa miettiä, voisiko ostoksen korvata vihreän listan antimilla.

NÄIDEN LAJIEN OSTOA KANDEE HARKITA:

  • haimonni (pangasisus)
  • hietakampela
  • hummeri
  • keisarihummeri
  • kirjolohi
  • lohi
  • meribassi
  • nahkiainen
  • nieriä
  • niilinahven
  • piikkikampela
  • punakampela
  • rapu(kasvatettu kiinalainen)
  • siika
  • taimen(kasvatettu)
  • tilapia
  • tonnikala(säilyke:Skipjack, Bonito)
  • turska(Itämeren itäinen populaatio)

-lähde:WWF Meren herkkuja-kalaopas

Kokkailin viikko takaperin tyttöposseni kanssa sormisushia ja sen myötä teiltä tulikin kyselyitä, että onko kaikki tonnikala epäkestävää vai voiko joitakin lajeja syödä hyvin mielin? Käytin kokkailuissamme Pirkka-purkkitonnikalaa, tuoretta olen tietoisesti vältellyt pitkään ja nyt WWFn kalaoppaan myötä tonnikalasta voikin todeta: tuoretta tonnikalaa tulee välttää ja purkkitonnikalallekin kannattaa näköjään etsiä vaihtoehtoja. WWFn mukaan kaikki tonnikala on joko yläpuolen keltaisella tai alapuolen punaisella listalla. Vastaisuudessa pitänee tehdä kotisushia muusta fisusta tai kuten ystäväni Leyla lauantaina fiksusti tekikin: täyttää merilevärulla pelkillä kasviksilla. Ei sekään pöllömmältä maistu!

Oma ruokavalioni sisältää lohta melkein viikoittain, mutta kirjolohta en osta. Harmittavaista, että lohi on WWFn keltaisella listalla, sillä mitä ravintolasushiin tulee, on lohinigiri ehdoton ykkönen. Siitä pitänee alkaa nyt joustaa. Globaali sushivillitys onkin yksi iso syy siihen, että juuri esimerkiksi tonnikala on niin ylikalastettu. Meitä sushihimoisia on vaan yksinkertaisesti liikaa. Kasvisten kimppuun vaan!

VÄLTÄ OSTAMASTA NÄITÄ KALOJA (WWFn punainen lista):

  • ankerias
  • hait
  • katkarapu (trooppinen)
  • meriantura
  • merikrotti
  • miekkakala
  • puna-ahven
  • ruijanpallas
  • sampi (villi)
  • sinisimpukka (villi)
  • taimen (villi)
  • tuore tonnikala (sinievä-, keltaevä- ja isosilmätonnikala)
  • turska (Itämeren itäinen populaatio ja Pohjanmeri)

-lähde:WWF Meren herkkuja-kalaopas

Vaikka WWFn listat ovatkin oikein selkeitä, saattaa kaupassa tulla humoristisia tilanteita. ”Hei, haluaisin ostaa turskaa, mutta ei sitä Itämeren itäistä populaatiota kiitos. Olisko myös kesyä.. Ei kun kasvatettua sinisimpukkaa?” Veikkaan, että monet kauppiaat ovat toistaiseksi pihalla tällaisten kysymysten edessä, mutta eiköhän tietoisuus lisää palvelualttiutta.

Ensisijaisen tärkeää olisi saada kuluttajan avuksi lainsäädäntöä, joka päättäisi kuluttajan puolesta sen, mitä saa/voi/kannattaa ostaa. Niin kauan kuin kaupassa myydään epäkestävää kalaa, niin kauan sille löytyy asiakkaita.

WWFn Meren herkkuja – kalaopas

Tietoa MSC-sertifikaatista